Mielipide | Sonkajärveläisyrittäjä: Turvetta olisi omaa takaa, mutta Suomessa lämmitetään afrikkalaisilla pähkinänkuorilla

"Kansaamme kuritetaan ilmastotoimilla, kun samaan aikaan tänne tuodaan kaukaa valtamerilaivoilla jätettä Italiasta ja nyt jopa pähkinänkuoria Afrikasta toiselta puolelta maapalloa", kirjoittaa Lasse Sevon. 

Lasse Sevon

20.5.2026 5:00

Turve on ainutlaatuinen luonnonvaramme ja soveltuu koostumuksensa ansiosta moneen käyttötarkoitukseen, muun muassa energiantuotantoon. Turve on myös erinomainen kuivike monille eläinlajeille, esimerkiksi lehmille ja sioille. Se on koostumukseltaan puhdasta ja pehmeää, ja kuivikkeena se vähentää typen haihtumista, hajuhaittoja sekä ravinteiden ja haitallisten aineiden huuhtoutumista vesistöihin. Lisäksi turve imee tehokkaasti öljyä ja on öljyvahingon sattuessa hyvä imeytysaine.

Kehysriihessä otettiin turpeen asemassa askel parempaan suuntaan. Siinä päätettiin, että energiaturpeen huoltovarmuus turvataan jatkamalla turpeen varmuusvarastointia vuoteen 2030 asti.Tällä on tarkoitus turvata energian saatavuus eri tilanteissa ja Huoltovarmuuskeskuksen riittävä rahoitus. Turve nähdään tärkeänä osana Suomen energiakenttää.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että tarvitsemme jatkossa turvetuotantoa enenevissä määrin. Meillä on erittäin suuret turvevarat, arvion mukaan jopa 70 miljardia kuutiota. 50 viime vuoden aikana olemme kuluttaneet 1,14 prosenttia turvevaroista, joten tuotantoa voidaan lisätä kestävästi.Energiantuotantomme tulee olla Suomessa kotimaisiin raaka-aineisiin pohjautuvaa. Jotta turve saadaan markkinoille takaisin, energiaturve pitää poistaa EU:n päästökauppajärjestelmästä ja luokitella turve uusiutuvaksi.

Kansaamme kuritetaan ilmastotoimilla, kun samaan aikaan tänne tuodaan valtamerilaivoilla jätettä Italiasta ja nyt jopa pähkinänkuoria Afrikasta toiselta puolelta maapalloa.Helsinkiä lämmitetään siis ensi talvena afrikkalaisilla pähkinänkuorilla. Italiassa jätealaan on liittynyt mafian toimintaa. Ulkomaalaiseen raaka-aineeseen liittyy päästöjen lisäksi myös riskejä, jotka voivat vaikuttaa ekosysteemiin ja ihmisiin negatiivisesti.Riskejä voivat olla muun muassa kasvitaudit ja erilaiset tuholaiset, joita kuormista voi levitä ympäristöömme. Lisäksi ihmisiin jätteistä voi levitä erilaisia tauteja. Näitä ei ole juurikaan tutkittu, eikä jätekuormia voida tehokkaasti valvoa. Kestämätön tilanne kaiken kaikkiaan. Näinkö haluamme jatkossa toimia?

Kirjoittaja on sonkajärveläinen yrittäjä ja kunnanvaltuutettu (ps.). Kuva: Jani Rytkönen