Puheenvuoro metsästäjältä

Metsästys on yksi tärkeä kansakuntamme metsien virkistyskäytön muoto ja yhteiskunnallinen harrastus. Metsästyksellä on pitkä historia ja perinteet Suomessa ja maailmalla. Metsästystapoja ja pyyntimalleja on monenlaisia yksin metsästämisestä seuruemetsästykseen. Metsästystä säätelee Suomessa lait ja asetukset sekä hyvät metsästystavat. Metsästäjäliitto on koonnut myös eettiset säännöt, joita jokainen vastuullinen metsästäjä noudattaa harrastuksen parissa. Metsästysharrastus tukee myös monin tavoin yhteiskuntaamme maanpuolustuksen (ampumataito, fyysinen kunto), poliisiviranomaisten auttamisen (SRVA-toiminta) ja liikennevahinkojen ennalta ehkäisyn osalta.

Faktatietoa metsästyksestä:

Suomessa vuoden 2025 tilaston mukaan riistanhoitomaksun maksoi yli 298 000 metsästäjää ja noin 191 000 eli 64% heistä kävi metsällä. Eniten pyydetyin riistalaji on sepelkyyhky ja vesilinnuistamme sinisorsa sekä tavi. Suurriistasta tunnetuin ja pyydetyin on hirvi. Hirveä pyydetään pääasiassa metsästyseuroin ja seurueina.

Riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä suurriistavirka-apu toimii poliisiviranomaisten tukena ympäri Suomea. SRVA-toiminta antaa poliisille virka-apua esimerkiksi onnettomuuspaikalla haavoittuneen eläimen jäljittämisessä ja lopettamisessa. Tarkoituksena saada eläin lopetettua mahdollisimman pian ja päästää se kivuistaan pois.

Metsästyksestä käydään aika ajoin tiukkaakin eettistä keskustelua. Eettinen ja asiallinen keskustelu kuuluvat yhteiskuntaamme. Vastakkainasettelu keskustelukulttuurissamme on kuitenkin lisääntynyt. Tarvitsemme enemmän avointa, tietoon perustuvaa ja rakentavaa keskustelukulttuuria myös metsästyksen osalta tulevaisuudessa. 

Petotilanteesta:

Petotilanne on vuosien mittaan paisunut huolestuttavaan suuntaan. Susitilanne valtakunnan joka puolella on räjähtänyt käsiin. LUKE:n tilastojen mukaan susikanta on tuplaantunut vuodesta 2020. Metsästäjäliiton selvityksen mukaan suden metsästyksenjohtajat arvioivat kannan olevan yli 1000 yksilöä. Viime metsästyskaudella suden metsästyskiintiö oli 100. Tämä tarkoittaa noin 10% kannasta. Sudet tappavat vuosittain merkittävästi tuotantoeläimiä ja metsästyskoiria. Esimerkiksi Sonkajärvellä on monia alueita, joihin metsästyskoiria ei uskalla laskea ollenkaan metsälle. Moni metsästäjä laskeekin koiransa riskillä irti, jotta hirviä voidaan pyytää koiran kanssa. Tilanne onkin vielä kestämätön monella puolen Suomea.

Politiikka:

Nykyinen hallitus on tehnyt ansiokasta työtä ja mahdollistanut suden että karhun kiintiömetsästykset turvallisuus- ja vahinkoperustein. Suden suojelustatusta on alennettu tiukasti suojellusta suojelluksi lajiksi. Karhulupia on kohdennettu karhutiheimmille alueille. Lisäksi valkoposkihanhelle on sallittu suojametsästys, jolla ennalta ehkäistään satovahinkoja viljelijöille. Valkoposkihanhi on todella kesyyntynyt lintu.

KANNANOTTO:

Metsästystä tulee voida harjoittaa kestävästi joka puolella Suomea ilman jatkuvaa suden uhkaa. Suden ja karhun kiintiömetsästykset tulevat olemaan tulevina vuosina tärkeä kannanhoidollinen keino ennalta ehkäistä vahinkoja ja rajoittaa suurpetokantojen kasvua holtittomasti. Pidän perusteltuna suden osalta kiintiön nostamista tulevaisuudessa ja lupamäärien kohdentamista enemmissä määrin itäiseen Suomeen. Lisäksi pidän tärkeänä, että ilveksen kannanhoidollista metsästystä edistetään. Ilveskanta on paisunut nyt runsaasti, koska sitä ei ole metsästetty vuoden 2023 jälkeen. Ilveksistä on tullut tavallinen näky taajamissa ja kaupungeissa. Ilvesten lisääntynyt määrä näkyy nyt kissojen vähenemisenä ja metsästyskoiria myös joutuu niiden saaliiksi. Ilveskanta on tuplaantunut. Toivotan kaikille turvallista metsästyskautta.