Ensihoidon ja pelastustoimen valtiollistamisesta

Pelastustoimen valtiollistamisesta on käyty aika ajoin keskustelua jo "kunta-ajoilta" lähtien. Vuonna 2004 tuli merkittävä rakenteellinen uudistus, jossa pelastustoimesta tuli alueellinen eli kunnat yhdessä sopivat pelastustoimen järjestämisestä alueellaan. Vuonna 2023 tuli sote-uudistus, jossa pelastustoimi ja ensihoito siirrettiin hyvinvointialueiden järjestettäväksi ja rahoitus muuttui täysin kunnilta valtiolle. Askel askeleelta on otettu jo suuntaa valtiota kohti. Pelastustoimi onkin hyvin säädelty toimiala ja tehtävät tulevat suoraan laista, asetuksista ja ohjeista. Lisäksi uuden järjestämislain mukaan Sisäministeriö ohjaa, johtaa ja valvoo yleisesti pelastustoimea ja sen palvelujen saatavuutta sekä tasoa.

Nyt onkin aika vauhdittaa selvitystyötä ja käynnistää se pelastustoimen ja ensihoidon valtiollistamisen osalta. Tämä alunperin luvattiin tehtäväksi viime joulukuussa, mutta on nyt lähiaikoina mennyt jäihin. Selvitystyön täytyy olla puolueeton ja riippumaton, jotta se luo päätöksentekijöille mahdollisimman hyvät eväät päättää asiasta tulevaisuudessa.

Valtiollistamisessa näkisin itse hyötyinä pelastustoimelle ja ensihoidolle, että se:

1. Mahdollistaisi nykyistä selkeämmän, erillisen ja pitkäjänteisemmän rahoitusmallin, joka olisi ennakoitavissa pidemmälle aikavälille. Pelastustoimi ja ensihoito eivät joutuisi samalla tavalla kilpailemaan kokonaisrahoituksen sisällä soten kanssa rahoista. Pelastustoimi on jäänyt soten jalkoihin ja siihen on kohdistunut monin paikoin merkittäviä säästöpaineita.
2. Tuo kaikki sisäisen turvallisuuden viranomaiset ja toimijat saman "katon" alle sisäministeriöön. Toimialojen yhteistyö ja valtakunnallinen suunnittelu paranisi sekä ohjaus olisi selkeämpää ja toimintaa voitaisiin kehittää yhtenäisemmin koko Suomessa.
3. Mahdollistaa kansalliset ja maakunnalliset rajat ylittävät kalustohankinnat ja investoinnit. Kalustohankintoja voitaisiin myös miettiä yli toimirajojen niissä tapauksissa, jos kaluston käyttö omassa toiminnassa on vähäistä ja tarpeita tulee aika ajoin useammalla viranomaisella. Suurissa kalustomäärissä voidaan yhteiskilpailutuksilla tehdä kustannussäästöjä.
4. Mahdollistaa henkilöstötarpeen, koulutusmäärien ja rekrytoinnin valtakunnallisen suunnittelun. Pelastusopiston ja Helsingin pelastuskoulun koulutusmääriä voitaisiin sovittaa nykyistä paremmin todelliseen henkilöstötarpeeseen.
5. Yhdenmukaistaa sopimuspalokuntien toimintaa ja vaatimuksia. Sopimuspalokuntatoiminta on tällä hetkellä hyvin kirjavaa valtakunnassamme. Tällöin saataisiin selkeät toimintamallit ja vaatimukset laadittua koko Suomeen sopimuspalokuntiin sekä niiden toiminta turvattua pitkäjänteisesti.
6. Mahdollistaa päällekkäisen ja horisontaalisen hallinnon vähentämisen sekä resurssien tehokkaamman organisoinnin.

Nykyisessä muuttuneessa turvallisuusympäristössä ja vaalikauden vaihtuessa selvitystyö on erityisen ajankohtainen ja tärkeä tehdä. Olennaista ei ole hallintorakenteiden muuttaminen. Tärkeintä on kansallisen turvallisuuden ja toimintakyvyn parantaminen.

Mielipiteeni lausun yksityishenkilönä.